Skip to content

Viikon 42/2012 kasvi: ketomaruna

13.10.2012

Pujon sukulaisen ketomarunan löytää Helsingin keskustassa helpoiten äskettäin avatun Baanan reunoilta.

Lähdön odotusta

12.10.2012

valkoposkihanhi

Vielä tällä viikolla valkoposkihanhet lentelivät levottomina Arabianrannassa. Vaikka kaikki paikalliset eivät niistä pidäkään, tämäkin parvi oli houkutellut paikalle aasialaisia turisteja kuvaamaan niitä.

valkoposkihanhi

valkoposkihanhi

Katso myös syksyn 2009 postaus.

Idänkirsikorento näyttäytyi taas

11.10.2012

idänkirsikorento sympecma paedisca

Harvinaista idänkirsikorentoa on vaikea nähdä, koska ei tiedä, mistä etsiä. Tiedossani oli, että se on nähty Porvarinlahden alueella. Aluetta on satoja hehtaareja, yhden pienen korennon etsiminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Kuitenkin minulla oli onnea, kun yhtenä iltana se laskeutui koivun rungolle parin metrin päähän minusta. Siinä se taas oli, yksi harvinaisimmista korennoista mitä olen kuvannut. Kuvauspaikka on metsänreuna lähellä Porvarinlahtea.

Idänkirsikorento on monessa suhteessa erikoinen korento. Se on ainoa meillä talvehtiva korento. Uudet korennot kuoriutuvat loppukesästä ja talvehtivat luonnossa kasvien suojassa. Ne lähtevät liikkeelle ja parittelevat seuraavana keväänä. Erikoista on myös, että se laskostaa siipensä aina toiselle puolelle ruumistaan, muilla korennoilla siivet ovat molemminpuolin ruumista. Yllä olevasta kuvasta näkyy hyvin, kuinka tässä siivet menevät vasemmalle puolelle. Niinpä alla olevassa sivukuvassa koko takaruumis näkyy esteettömästi.

idänkirsikorento sympecma paedisca

Idänkirsikorennossa on muutakin erikoista. Se on nimittäin Euroopan Unionissa ns. direktiivilaji. Direktiivi edellyttää sekä yksilöiden että niiden elinpaikkojen tiukkaa suojelua. Suurelle yleisölle direktiivilaji on tuttu  liito-oravasta. Idänkirsikorento on samanlainen erityistä suojelua vaativa harvinaisuus.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, idänkirsikorentoa ei esiintynyt Suomessa lainkaan. Ainakaan sitä ei ollut kukaan nähnyt. Se oli hyvin harvinainen vanhoissa unionimaissa. Kun unioniin liittyi uusia maita Itä-Euroopasta, mukaan tuli alueita, joissa se onkin yleinen. Esimerkiksi Puola.

Meillä se havaittiin ensimmäisen kerran 2002. Se ei ole meillä alkuperäinen laji, mutta ilmeisesti koko ajan leviämässä. Miten pitäisi suhtautua tällaisen lajin erityissuojeluun? Lisää Matti Hämäläisen artikkelissa Suppusiipisestä pikkutytöstäkö uusi liito-orava?

Luteita viljelypalstalta

10.10.2012
tags:

viherlude

Tällaisia ötököitä löytyi kasvimaalta. Kuvien olennot ovat viherluteen nymfejä, siis vielä keskenkasvuisia luteita.

viherlude

Lännensyyskorento Ahvenanmaalta

09.10.2012

lännensyyskorento

Vietin syyskuun puolivälissä viikonlopun Ahvenanmaalla. Muiden nähtävyyksien lisäksi katselin tietysti sudenkorentoja. Ahvenanmaalla tavataan nimittäin muutama sudenkorentolaji, jotka ovat hyvin harvinaisia muualla Suomessa. Hyvä tuuri iski heti ensimmäisessä vierailukohteessa, joka oli Eckerön Storbyssä sijaitseva tsaarinaikainen postitalo. Postitalon ja merenrannan välisessä maastossa edessäni olevaan katajaan laskeutui tandemissa lentävä lännensyyskorentopari.

Lännensyyskorento muistuttaa hyvin paljon yleistä punasyyskorentoa, määritys vaatii pienten yksityiskohtien tarkastelua. Tässä kuvassa näkyvät mm. korentojen tummat raajat, takaruumiin tummat kirjailut ja naaraan sukuaukon suojus.

Lokakuu Ruoholahdessa

08.10.2012
tags:

Ruoholahdessakin lehdet alkavat kellastua.

Syksyn satoa Kaisaniemessä

07.10.2012

Uskoisitteko, että tämä kuva on avomaalta Helsingin keskustasta? Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa yksi seinä on omistettu viinirypäleille. Latvialaiset lajikkeet, esim. zilga viihtyvät meidän ilmastossamme ja tuottavat myös satoa. Rypäleet ovat hieman etelämpänä kasvatettuja pienempiä, mutta maultaan tosi hyviä.