Skip to content

Viikon 28/2013 kasvi: terttualpi

06.07.2013

P1400798

Terttualpi on hyvin yleinen, mutta se jää usein huomaamatta, koska se kasvaa vesistöjen rannoilla muiden kasvien alla.

P1400849

Mainokset

Ruusun aika

05.07.2013

P1410507

Hienot ruusupensaat kukkivat luonnossa. Lajit ovat niin samankaltaisia, etten olen ihan varma kaikista, mutta olettaisin näiden kuvien kasvin olevan orjanruusun.

P1410508

P1410511

Tämä sen sijaan on helppo tunnistaa punalehtiruusuksi.

Yhdessä on turvallisempaa

04.07.2013

sulkakoipikorento

Kuvasin Lepsämänjoella tämän näkymän, jossa sulkakoipikorennot munivat yhdessä. Siniset ovat koiraita, keltaiset munia laskevia naaraita. Koiraan kannalta on turvallisinta pitää kiinni naaraasta kunnes munat on laskettu.Näin naaras ei pääse parittelemaan toisen koiraan kanssa. Naarailla on nimittäin kyky poistaa koiraan sperma ja siten valita, minkä koiraan spermalla munat hedelmöittyvät. Ryhmässä muniminen vähentää myös riskiä joutua saaliiksi.

Elokorennot ovat aikaisessa

03.07.2013

P1410277

Nämä kuvat on otettu jo juhannuksena. Niissä on elokorento, joka on helppo tuntea siipien keltaisista läikistä. Elokorento kuuluu syyskorentoihin ja sitä tavataan yleisesti heinä-syyskuussa. Tänä kesänä monien muiden korentojen tapaan se ilmestyi aikaisin. Elokorennot ja kypsyvät mustikat ovat selviä merkkejä, että kesän huippu on saavutettu ja kesä on kääntymässä syksyyn päin.

P1410355

Täyttömäki houkuttelee myös perhosia

02.07.2013

P1410338

Vuosaaren täyttömäeltä voi löytää useita perhoslajeja. Kuvissa idänniittyperhonen, jonka uusi nimi on idänniittysilmä. Olen bongannut sen mäeltä useana kesänä, taas se on ajankohtainen.

P1410343

Kyläneidonkieli leviää täyttömäellä

01.07.2013

P1410331

Vuosaaren täyttömäki on erikoinen kasvitieteellinen kokeilu. Uuden sataman rakentamisen yhteydessä merenpohjaa ruopattiin ja maa-aines läjitettiin 60 metriä korkeaksi vuoreksi. Jo sitä ennen alueelle oli kasattu ylijäämämassoja vuosikymmeniä.  Alueella oli myös pitkään kaatopaikka, joka aiheuttaa nykyään ongelmia. Täyttömäestä on tarkoitus muodostaa yleinen ulkoilualue, mutta toistaiseksi suuri osa siitä on suljettu yleisöltä kaatopaikan puhdistamisen ajaksi.

Osa alueen kasvillisuudesta on siirretty sinne, osan on annettu tulla itsestään.Tarkkailijan on vaikea arvioida, mitkä kasvit ovat tulleet luonnostaan ja mitkä on siirretty tai kylvetty tietoisesti. Ilmeisesti näitäkin on aika paljon. Alue muuttuu koko ajan ja viime kädessä luonto päättää, millaiseksi mäki muodostuu. Aikaisemmin en huomannut kyläneidonkieliä, mutta nyt ne ovat valtaamassa yhden rinteen. Se voisi olla kylvetty, mutta todennäköisesti sen siemenet ovat löytäneet tiensä mäelle luonnostaan. Kyläneidonkieli on komea kasvi, joka sopisi myös kukkapenkkiin (siemeniä saa siemenkaupoista, mutta niitä voi tietysti kerätä myös luonnosta).

Täyttömäen elämää voi seurata myös sen omasta blogista Vuosaarenhuippu.

P1410329

P1410327

Perhosia vähemmän kuin viime vuonna?

30.06.2013

P1410314

Jotenkin minusta tuntuu, että perhosia on vähemmän kuin viime vuonna. Tai sitten on vielä liian aikaista monille lajeille. Sinisiipiä (uudelta nimeltään sinejä) ei ole niitäkään näkynyt paljon. Tässä pari minulle poseerannutta. Yläkuvan yksilö ei suostunut näyttämään siipiensä yläpuolta ja alakuvan yksilö puolestaan vain vilautti niiden alapuolta, mutta tästä huolimatta olen määrittänyt molemmat hopeasineiksi (vanha nimi hopeasinisiipi).

P1410478

P1410566

Pari amiraalia lenteli juhannuksen jälkeisellä viikolla. Todistusaineistoksi sain yhden kuvan.

P1410256

Sitten on nämä hopeatäplät, joiden tunnistaminen ei myöskään oikein onnistu ilman, että näkee siipien molemmat puolet. Yleisiä lajeja on ollut lennossa, tämä on niittyhopeatäplä.

P1410254

P1410585

Sokerina pohjalla – haapaperhonen. Nuuksiossa erään hevostilan lähellä olen nähnyt sen muutaman kerran, mutta se ei ole ollut oikein kuvaushalukas. Nytkin perhonen oli aika epäluuloinen ja lensi kauemmaksi huomatessaan kuvausyritykseni, häviten sitten kokonaan. Palasin paikalle myöhemmin tarkoituksenani kokeilla villasukkatemppua, jos perhonen olisi näkyvissä. Olin nimittäin sudenkorentoretkellä lettorantaisen lammen rannalla, jalassa kumisaappaat ja niiden pehmusteena villasukat. Ei ilmeisestikään ole kaupunkilegendaa, että haapaperhonen pitää hikisistä sukista. Jos sellaiset levittää tielle, saattaa päästä kuvaamaan sitä läheltäkin (katso tarkemmin tästä). Perhosta ei kuitenkaan näkynyt enää iltapäivällä, joten jäi testaamatta.

Samassa paikassa näin sen viime vuonnakin, joten sitkeä päivystäminen saattaisi tuoda paremman lopputuloksen (kiinnostuneille tiedoksi, että paikka löytyy Hatikasta).

P1410588